Shamanismi on öö, no, en tiedä. Mulle se on eräänlainen tukisana sille mihin mä olen kasvamassa. En osaa sanoa muuta. Onkohan tää sivu nyt ihan tarpeellinen?


Shamanismin mukaan ihminen voi liittoutua henkiolentojen kanssa. Shamaani tekee työtä ja pyytää luonnolta apua auttaaksen muita persoonia tai saavuttaakseen omia päämääriään. Shamaani on herkässä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja tietää mitä erilaisissa tilanteissa pitää tehdä, rituaaleja tai muuta. Shamaani-sanaa pitäisi puritistisesti käyttää vain yhteisön legimitoimasta parantajasta, mutta mä on ota kantaa siihen. Yhteisössä shamaani on se, joka hoitaa yksilön ja yhteisön sisäisiä virtauksia tasapainoon ja myös yhteisön suhteesta ympäristöönsä. Yhteisö tarkoittaa tässä yhteydessä aikojen kuluessa toimineita "alkuasukas"-yhteisöjä. Shamanismin periaatteet ympäri maailmaa, mitä niistä on voinut tässä vaiheessa enää tutkia, ovat osittain samoja, esimerkiksi maailmanpuu ja tiettyjen eläimien toistuminen (kuten esim. huumeisella tripillä tavataan kulttuuripiiristä riippumatta samoja asioita, esim. joku hyönteisihminen ), vaikka vaihtelua on ehdottomasti TODELLA PALJON, eikä vähiten sen takia, että kyseessä on sellainen henkilökohtainen juttu, ja kun shamaanina on usein yhteisön herkin ja älykkäin henkilö, erilaisia muotoja tulee luoduksi ja sitten kadonneeksi.

Shamanistiset matkat tai keinot voi auttaa esim.
mielenterveyden ongelmiin.
muihin terveysongelmiin.
intuition parantamiseen. yhteyden saamiseen. hmm. moniin tahoihin tai ihmisiin.

Vaikka ei uskoisi toisiin todellisuuden tasoihin, on matkat vähintään kommunikointia omien tuntemattomien puolien kanssa. Herkkää kuuntelua ja itsen vahvistamista. Mitä nyt milloinkin.

Jatkokertomus paholaisesta



Perusjuttu: rummutus Rumpujen rytmi ja taajuudet aktivoi aivoissa theta-aaltoja, jotka ei ole ihan kaikkein yleisimpiä ihmisen elämässä.

Rummutusryhmiä

Shamanismista on yllättävän paljon hyviä kirjoja. Se johtuu ehkä siitä, että se on niin käytännönläheistä. King, Serge Kahili: Kaupunkishamaani (kirjastos. no ainakin pääkaupunkiseudulla. sori, mä olen ihan totaalin urbaani, kuten kirjaankin nähden sopii.) No tuo kirja on todella hyvä. Havaijilainen suhtautuminen on virkistävän erilainen.
Michael Harner: Shamaanin tie (kirjastos)
José Stevens ja Lena Stevens: Shamanismin salaisuudet (multa voi lainata) Kansi on tosi ruma, mutta sisältää kuvauksia ja harjoituksia. Robert Wolff: Original Wisdom: Stories of an Ancient Way of Knowing (en tiedä mistä tätä saa, tai tiedän, jos kiinnostaa, voin duunata sitä sulle) Tämä on lähinnä kuvaus kaakkoisaasialaisesta saaresta, sen ihmisistä, jotka elävät primitiivistä ja ihan kummallisen harmonista elämää. Ja suorittavasta britistä tuleekin shamaani.